Kauppakamareiden hallitusbarometri
Hallitustyöskentely ja sen merkitys yritykselle lisäarvon tuottajana kiinnostaa entistä enemmän PK-yrityksiä. PK-yritysten hallituksiin valitaan entistä enemmän yrityksen liiketoiminnan tai toimialan asiantuntijoita, mutta myös hallitustyön ammattilaisia. Hallitusten työskentelyä on myös lähdetty määrätietoisesti kehittämään ja hallitusten jäsenten kouluttautuminen hallitustyöskentelyssä on lisääntynyt merkittävästi. 46 % vastaajayrityksistä on käytössään hyvää hallinnointitapaa ohjaavia käytäntöjä ja suosituksia. Isoista (yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä) jo 75 % on ottanut käyttöön hyvän hallinnoinin suositukset.
Hyvän hallinnointitavan käytännöt alkavat näkyä hallitustyöskentelyssä ja kokoonpanoissa
Paljon esillä ollut diversiteetti yritysten hallituksissa alkaa näkyä selvästi PK-sektorilla. Jo 79 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa, että heillä on naisjäsen tai -jäseniä hallituksessaan. Tulos on noussut kahden vuoden takaisesta kyselystä yli 30 %. Kyselyyn vastanneista PK-yrityksistä 53 %:lla on ulkopuolisia hallituksen jäseniä hallituksessaan. Ulkopuoliset jäsenet ovat tyypillisesti yrityksen toimialan tai jonkin liiketoiminnan osa-alueen asiantuntijoita. Myös merkittäviä osakkaita on paljon. Hallitustyöskentelyn ammattilaisten määrä lisääntyy yrityksen koon kasvaessa. Vastaajat olivat tyypillisesti erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä ulkopuolisten hallitusten jäsenten toimintaan (69%).
Hallituksen jäsenten osaamisalueissa painottuvat erityisesti yritystalouden ja rahoituksen hallinta sekä kokemus strategisesta työskentelystä, jonka painoarvo oli noussut hieman aikaisemmasta. Myös PK-yritysten toimintatapojen tuntemusta ja liiketoimintajohtamisosaamista arvostettiin. Muita tärkeitä ominaisuuksia hallitustyöskentelylle olivat yhteistyökykyisyys sekä sitoutuneisuus hallitustyöskentelyyn myös hallituksen kokousten välillä. Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä sitä, että hallitus tukee ylimmän johdon työtä ja tuntee yrityksen toiminnan. Lisäksi korostettiin sitä, että hallituksen tulee keskittyä oikeisiin asioihin. Näiden asioiden toimivuutta pidettiin yleisesti ottaen hyvänä, mutta selkeästi harvempi vastaaja koki toimivuuden erittäin hyväksi.
Hallituksen tuomaa lisäarvoa yrityksen toimintaan kysyttäessä vastaajat toivat erityisesti sille hallituksen roolin yrityksen talouden valvojana ja strategian laatijana. Myös hallituksen rooli toimitusjohtajan haastajana ja sparraajana tunnistettiin.
Hallitustyöskentelyn organisointi on parantunut aikaisemmasta. Yli kolmasosalla vastaajista oli käytössä hallituksen vuosittainen strategiapäivä ja 60 % yrityksistä lähettää kokousaineiston etukäteen tutustuttavaksi hallituksen jäsenille. Isoissa yrityksissä näin toimii jo yli 90 %. Samoin hallituksen toiminnan tehostamiseksi reilusti yli kolmasosa vastaajista ja kaksi kolmasosaa isoista yrityksistä oli ottanut käyttöön myös hallituksen työjärjestykset. Hallitusten kokouksia pidettiin pääosin hyvin valmisteltuina, mutta vastauksista ilmenee myös, että hallitusten toivottaisiin keskittyvän myös enemmän strategiatyöhän ja tulevaisuuteen katsomiseen.
Hallitustyöskentelyn arviointi on otettu myös entistä useammin osaksi hallituksen toimintaa. Jo 40 % vastaajayrityksistä arvioi toimintaansa ja 15 % yrityksistä harkitsee arviointien aloittamista. Arvioinnit suoritetaan lähes täysin sisäisinä itsearviointeina pääasiassa suullisia haastatteluja käyttäen tai suullisten ja kirjallisten kyselyjen yhdistelmää käyttäen. Vain harva käyttää apuna ulkopuolista arvioijaa. Arviointeja käytetään hyväksi hallituksen toiminnan ja tehokkaiden toimintatapojen kehittämisessä. Yllättävän harva vastaaja käyttää arviointia hyödyksi hallituksen kokoonpanoja mietittäessä.
Hallitusten jäsenten palkitseminen edelleen lastenkengissä – tietoa tarvitaan enemmän
Vastaajayrityksistä 55 % ilmoittaa, että hallitusten jäsenille ei makseta lainkaan palkkioita. Toisaalta kysyttäessä sitä, mistä hallitustyöskentelyyn liittyvistä asioista tarvitsette lisätietoa, nousevat palkitsemisjärjestelmät kärkikaksikkoon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kanssa. Myös hallituksen arvioinneista ja hallituksen työjärjestyksistä toivottiin lisäinformaatiota.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin puolet oli osallistunut hallitustyöskentelykoulutukseen kuten esimerkiksi kauppakamareiden HHJ-kursseille. Noin 35 % vastaajista on tutustunut Keskuskauppakamarin antamaan asialuetteloon hallinnoinnin kehittämiseksi listaamattomissa yhtiöissä.
Ajankohtaisia toimenpiteitä kauppakamareiden jäsenyrityksissä
Hallitustyöskentelyä selvittäneessä kyselyssä selvitettiin myös alueen yritysten ajankohtaisia toimenpiteitä ja suunnitelmia. Vastaajista peräti 40 % ilmoittaa uuden liiketoiminta-alueen käynnistämisestä ja lisäksi 29 % vastaajista oli meneillään tai suunnitteilla muu merkittävä investointi. Viennin käynnistämistä tai laajentamista suunnitteli 24 % vastaajista.
Kauppakamarien hallitusbarometri 2011 (koko maa) (PPTX, 3 Mt)
Jaa linkki
TulostaValitse Hae asiantuntija kun etsit KHT-, HTM-, AKA-, KHK- tai HTT-asiantuntijoita Suomessa.