Verotuksen rakenne vaikuttaa talouskasvuun YRITYSVEROTUSTA USKALLETTAVA KEHITTÄÄ ENNAKKOLUULOTTOMASTI

Keskuskauppakamari julkaisi selvityksen yritysverotuksen muutostarpeista, jotka parantaisivat Suomen kilpailukykyä ja yritysten kasvumahdollisuuksia. Esitetyt muutokset tulisi jatkovalmistella laajapohjaisesti ja ottaa osaksi keväällä 2011 muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Suurella osalla muutoksista ei olisi välittömiä verotulovaikutuksia, mutta ne modernisoisivat vanhentunutta yritysverolainsäädäntöämme.

Keskuskauppakamari julkisti 7.6. yritysverotuksen muutostarpeita koskevan selvityksen ”Yritysverotus – kilpailukykyä ja kasvua”. Selvityksessä on kuvattu yritysten toimintaympäristössä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia ja näiden aiheuttamia muutostarpeita yritysten verotukseen. Muutostarpeet koskevat muun muassa yhtiöverokantaa, yritysjärjestelyjä, tappioiden käyttämistä ja konsernien verotusta.

Seuraavalla hallituksella olisi mahdollisuus tehdä yritysverotuksesta kilpailukykytekijä Suomelle. ”Useat esitetyistä muutosehdotuksista eivät maksa juuri mitään, mutta ne parantaisivat Suomen kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia”, toteaa Keskuskauppakamarin osastopäällikkö Tomi Viitala.

”Etunojaa kilpailukykyyn ja kasvuun on syytä hakea veroratkaisuista myös siksi, että verotuksen rakenteella on vaikutusta talouskasvuun. Yritysverotus koskee kaikkia yrityksiä toimialasta riippumatta ja on keskeinen liiketoimintaympäristöä määrittävä tekijä. Suomella tulisikin olla nyt samanlaista rohkeutta kuin 1990-luvun alun laman jälkeen tehdä yritysverotusta koskevia muutoksia ennakkoluulottomasti”, sanoo ekonomisti Maarit Lindström Keskuskauppakamarista.

Hetemäen työryhmä on esittämässä merkittävää laskua yritysverokantaan. On kuitenkin epävarmaa, onko työryhmän kaavailema neljän prosenttiyksikön alennus poliittisesti läpivietävissä. Jos yritysverokantaa ei alenneta lähivuosina, kasvaa kilpailukykyisten yritysverosäännösten merkitys entisestään. ”Esimerkiksi yritysjärjestelyt ja tappioiden käyttäminen on tehty verolainsäädännössämme aivan liian vaikeaksi”, kuvailee Tomi Viitala selvityksessä esitettyjä muutostarpeita.

Selvityksessä esitetyt muutosehdotukset eivät ole uusia vaan ainoastaan toteuttamattomia. ”Lisää intohimoa yritysverolainsäädännön kehittämiseen sekä poliittisella että virkamiestasolla!”, kiteyttää Tomi Viitala selvityksen viestin.

Painopisteen hallittu siirto mahdollinen

Vielä työtään jatkavan Hetemäen työryhmän on ounasteltu esittävän verotuksen painopisteen siirtämistä välittömästä verotuksesta välillisen verotuksen suuntaan. Käytännössä tämä merkitsisi lähinnä työn ja osin myös yrittämisen verotuksen keventymistä ja arvonlisäverotuksen ja valmisteverojen kiristymistä. Tämänsuuntainen painopisteen muutos on linjassa kansainvälisen kehityksen kanssa. Koska työ ja yrittäminen ovat välttämättömiä Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle, painopisteen hallittu siirto on hyvin perusteltavissa, totesi Pauli K Mattila.

Kahdenkertainen verotus pidettävä mahdollisimman suppeana

Hetemäen työryhmän on otaksuttu esittävän osinkoverotukseen mallia, joka johtaa jaetun voiton kattavaan kahdenkertaiseen verotukseen. Kahdenkertainen verotus rankaisee yrityksiä ja niiden omistajia oman pääoman käytöstä suhteessa vieraan pääoman käyttöön. Tämä ei voi olla oikea kehityssuunta, totesi Pauli K Mattila. Vahva oma pääoma turvaa yrityksen toimintaedellytyksiä vaikeina aikoina.

Verojärjestelmän tulee tukea oman pääoman vahvistamista. Perheyrityksissä on tästä syystä säilytettävä osinkoveromalli, jossa yhtiön nettovarallisuus otetaan huomioon tekijänä, joka lieventää jaetun voiton kahdenkertaista verotusta. Oman pääoman tuoton kokonaisverotaso ei saa ylittää pääomatuloista kannettavan veron määrää. Tämän tuoton määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että kysymyksessä on riskisijoitus, jota ei voida verrata esimerkiksi Suomen valtion velkakirjasijoituksiin. Korko määräytyy markkinoilla aina riskin mukaan.

Tutustu selvitykseen: YRITYSVEROTUS - Kilpailukykyä ja kasvua (PDF, 3 Mt)

Lisätiedot: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, puh. 0500 435 702
osastopäällikkö Tomi Viitala, puh. 045 7731 2025
ekonomisti Maarit Lindström, puh. 040 531 8262

Lähetä linkki Tulosta